Miksi ja miten tehdä edunvalvontavaltuutus?

Edunvalvontavaltuutuksella voit itse määrätä etukäteen henkilön tai henkilöt ketkä hoitavat henkilökohtaisia ja yrityksesi asioita, sitten kun et itse enää niistä kykene huolehtimaan sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi. Edunvalvontavaltuutus on siis varautumista tulevaisuuteen – miten ja kenen haluat asioitasi hoitavan?

Edunvalvontavaltuutus ei ole ainoastaan ikääntyvien asia. Elämä voi yllättää ja myös nuorempaa voi kohdata onnettomuus tai akuutti sairaus, jonka seurauksena hän ei enää itse kykene hoitamaan asioitaan.

Edunvalvontavaltuutusta laadittaessa on suositeltavaa pyytää oikeudellista apua, jotta laissa asetetut muotovaatimukset ovat oikein ja siten valtuutus on varmasti pätevä. Myös mikäli haluat valtuutukseen joitakin erityisiä ehtoja, kannattaa erityisesti siinä tapauksessa kääntyä asiantuntijan puoleen.

Mitä valtuutetaan?

Valtuuttaja määrittelee täysin vapaasti mitä asioita valtuutus koskee. Valtuutus voi olla yleisluontoinen valtuuttajan omaisuutta sekä taloudellisia (esim. pankkiasiat) ja henkilöä koskevia asioita (esim. terveydenhoitoon liittyvät asiat) koskeva valtuutus. Vaihtoehtoisesti valtuutus voidaan rajata koskemaan vain tiettyjä asioita tai omaisuutta.

On tärkeää muistaa, että valtuutetulla ei ole oikeutta myydä tai pantata valtuuttajalle kuuluvia kiinteistöjä eikä lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta, ellei valtuutuksessa ole erillistä määräystä näistä.

Kuka valtuutetaan?

Valtuutetuksi valitaan yleensä joku lähipiiristä (puoliso, lapsi, lähisukulainen) mutta valtuutettu voi olla myös esimerkiksi läheinen ystävä. Ketään ei voida velvoittaa ottamaan valtuutusta vastaan vaan valtuutetulta tulee aina muistaa pyytää suostumus nimeämiseen. Valtuutettu saa laajat valtuudet toimia valtuuttajan puolesta ilman säännöllistä valvontaa ja byrokratiaa. Siitä syystä valtuuttajan ja valtuutetun välinen luottamus on erittäin tärkeää.

Edunvalvontavaltuutuksessa on hyvä nimetä myös toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu. Toissijainen valtuutettu on henkilö, joka tulee edunvalvontavaltuutetuksi, jos ensisijaisella valtuutetulla on pysyvä este toimia edunvalvontavaltuutettuna tai hän luopuu tai kieltäytyy tehtävästä.

Varavaltuutettu on puolestaan henkilö, joka tulee edunvalvontavaltuutetuksi, jos ensisijaisella tai toissijaisella valtuutetulla on tilapäinen este toimia edunvalvontavaltuutettuna, esimerkiksi sukulaissuhteen takia. Varavaltuutetuksi voi olla hyvä nimetä perheen ulkopuolinen henkilö mahdollisten esteellisyystilanteiden vuoksi. Erityisesti kiinteistön myymisen tai lahjoittamisen suhteen valtuutettu voi olla esteellinen, sillä valtuutettu ei voi lahjoittaa omaisuutta itselleen tai omille läheisilleen. Jos edunvalvontavaltuutuksessa ei ole nimetty esteetöntä valtuutettua, ratkaistaan esteellisyystilanteet tarvittaessa digi- ja väestötietoviraston määräämän edunvalvojan avulla.

Edunvalvontavaltuutus täytyy vahvistaa

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta tarvittaessa ja se täytyy viedä vahvistettavaksi Digi- ja väestötietovirastoon. Valtakirja vahvistetaan sen jälkeen, kun lääkärintodistuksen tai muun vastaavan luotettavan selvityksen perusteella on todettu, että valtuuttaja ei kykene enää itse hoitamaan asioitaan. Digi- ja väestötietovirasto tarkistaa edunvalvontavaltuutuksen muodollisen pätevyyden mutta ei ota kantaa siihen, onko valtuutus sisällöltään järkevä. Tästäkin syystä edunvalvontavaltuutus kannattaa laatia huolellisesti asiantuntijan avustuksella.

Entä jos en ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta?

Edunvalvontavaltuutus on vaihtoehto holhoustoimilain mukaiselle edunvalvojalle. Edunvalvojan määrää holhousviranomainen Digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin. Lähtökohtaisesti viranomaiset pyrkivät saamaan suostumuksen tehtävään perhepiiristä, mutta viime kädessä tehtävän ottaa vastaan yleinen edunvalvoja.

Edunvalvoja huolehtii päämiehensä asioista kapean toimivaltansa rajoissa. Edunvalvontavaltuutuksella on mahdollista määrätä laajemmin ja yksityiskohtaisemmin taloudellisista sekä omaan hoitoon liittyvistä asioista.

Edunvalvontavaltuutus on huomattavasti joustavampi, nopeampi ja edullisempi tapa hoitaa asioidesi hoito tavalliseen edunvalvontaan verrattuna. Läheisesi pääsee merkittävästi vähemmällä byrokratialla eikä asioidenhoidosta aiheudu vuosittaisia viranomaismaksuja.

Ota rohkeasti yhteyttä niin keskustellaan mitä seikkoja sinun tapauksessasi on syytä ottaa huomioon ja laaditaan sinun tarpeitasi ja toiveitasi vastaava edunvalvontavaltuutus!

Takaisin uutisiin

Mimmu Paajanen

KTM, ihmisoikeuksien maisteri
mimmu.paajanen@jurinet.fi
050 567 3891

Kuinka voimme olla avuksi?

Kerro tarpeestasi, niin otamme sinuun yhteyttä.
  • Lue lisää henkilötietojen käsittelystä