Alisuoriutuminen irtisanomisperusteena

Irtisanominen alisuoriutumisen perusteella on yksi vaikeimmista ja tulkinnanvaraisimmista irtisanomistilanteista. Alisuoriutuminen voi olla esimerkiksi työntekijän laiskuutta, omatoimisuuden puutetta tai myöhästelyä aikatauluista. Toisaalta alisuoriutuminen voi johtua myös epäselvästä tavoitteiden asettamisesta, liian korkealle asetetuista tavoitteista työntekijän osaamistasoon nähden tai työnantajan puutteellisesta ohjeistuksesta tai koulutuksesta.

Irtisanominen edellyttää aina asiallista ja painavaa perustetta. Jos oikeus tulkitsee irtisanomisen perusteettomaksi, voi työnantaja joutua maksamaan työntekijälle korvauksena 3-24 kuukauden palkan.

Työnantajan tulee ottaa seuraavat seikat huomioon:

Olennainen ja vakava työntekijän vika tai laiminlyönti

Työsopimuslaissa ei mainita nimenomaisesti alisuoriutumista sallittuna irtisanomisperusteena. Sovellettavaksi voi tulla lain kohta, jonka mukaan ”irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä”.

Vian tai laiminlyönnin tulee siis olla yleiseltä kannalta olennainen. Vähäinen puutteellisuus työntekijän suorituksessa ei muodosta perustetta irtisanomiselle. Olennaisuutta arvioitaessa huomioidaan muun muassa tavoitteen kohtuullisuus, tekemättömän työn määrä suhteessa työntekijän työtehtävien laajuuteen, poikkeamisen suuruus suhteessa muiden työntekijöiden työsuorituksiin sekä vian tai laiminlyönnin aste ja kesto.

Alisuoriutumisen tulee johtua työntekijästä

Jotta alisuoriutuminen voisi olla irtisanomisperuste, pitää aina löytyä työntekijän vika tai laiminlyönti.

Alisuoriutumiseen ei ole saanut vaikuttaa esimerkiksi puutteellinen työntekijän ohjaus. Työnantajan vastuulla on perehdyttää työntekijä asianmukaisesti ja asetettujen tavoitteiden tulee olla realistisia sekä työntekijän tiedossa. Arvioinnissa on siis huomioitava työntekijän kyvyt ja taidot suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä normaaliin suoritusvauhtiin. Työntekijälle on annettava myös realistinen aika tavoitteiden saavuttamiseen, huomioiden tehtävien laajuus ja haasteellisuus.

Alisuoriutumiseen ei ole myöskään saanut vaikuttaa työntekijästä riippumattomat seikat, kuten yleinen taloudellinen tilanne tai myyntisesonkien vaihtelut. Tulosvastuu on aina työnantajan riskillä oleva seikka. Tulostavoitteiden saavuttamisen tulee kaikissa tilanteissa olla työntekijän vaikutusmahdollisuuksien piirissä eikä se saa siten olla riippuvainen mistään ulkopuolisesta seikasta, kuten kilpailutilanteen muuttumisesta.

Työnantaja voi osoittaa irtisanomisperusteeksi riittävän vian tai laiminlyönnin näyttämällä, ettei ole objektiivisesti havaittavia esteitä tavoitteiden saavuttamiselle.

Aina annettava ensin varoitus

Työntekijälle on aina annettava ensin varoitus ja tosiasiallinen mahdollisuus korjata menettelynsä, ennen kuin työsuhdetta lähdetään päättämään. Varoituksen on oltava selvä ja irtisanomisuhkainen. Työntekijän on siis ymmärrettävä, että työsuhde päätetään, ellei hän korjaa menettelyään.

Joissakin tapauksissa työnantajan tulee myös harkita, voisiko työntekijän sijoittaa toisiin tehtäviin vaihtoehtona irtisanomiselle.

Kokonaisharkinta

Alisuoriutumista koskevat riidat ovat aina tapauskohtaisia ja vaativat kokonaisharkintaa. Irtisanomisperusteen riittävyys ratkeaa lopullisesti vasta oikeudenkäynnissä, jossa tehdään kaiken kattava kokonaisharkinta.

Kokonaisharkintaan vaikuttavat työntekijän rikkeen laatu, vakavuus, kesto ja toistuvuus. Lisäksi kokonaisharkintaan vaikuttaa työntekijän asema ja sen kautta päätöksenteko- ja vaikutusmahdollisuudet. Korkeassa asemassa työskentelevien esimiesten ja johtajien työsopimus voi olla herkemmin irtisanottavissa kuin rivityöntekijän. Korkeammassa asemassa työskentelevillä on asemansa vuoksi suurempi vastuu työnsä tuloksista ja vähäisempi työtehtävien laiminlyönti voi vaikuttaa kokonaisharkinnassa irtisanomisperusteen riittävyyteen.

Toisaalta kokonaisharkintaan vaikuttavat myös työnantajan riskipiirissä olevat seikat, kuten työn luonne, työolosuhteet, työnantajan tarjoama perehdytys, ohjaus ja koulutus sekä työnantajan asema.

Kokonaisharkinnassa on siis otettava huomioon tilanteen erityispiirteet, saatu varoitus sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Alisuoriutuvan työntekijän mahdollisessa irtisanomisessa kannattaa turvautua lakimiehen apuun. Ota yhteyttä, me autamme irtisanomistilanteissa ja jo syntyneissä riitatilanteissa!

Edellinen
Edellinen

Lähestymiskielto

Seuraava
Seuraava

Avioero – mitä pitää huomioida?