Nollatuntisopimus - mitä tulee tietää?
Nollatuntisopimuslaisen työaika
Nollatuntisopimus on työsopimus, jossa viikoittainen työmäärä voi vaihdella nollasta esimerkiksi normaaliin 40 tuntiin viikossa. Työnantajalla ei siis ole velvollisuutta tarjota työntekijälle yhtään työtuntia. Toisaalta työntekijällä ei ole velvollisuutta vastaanottaa työnantajan ehdottamia työtunteja.
Siispä nollatuntisopimus on hyvin joustava vaihtoehto ja sopii elämäntilanteisiin, joissa työtä tehdään epäsäännöllisesti. Toisaalta nollatuntisopimuksiin liittyy epävarmuus työn määrästä, mikä taas heijastuu toimeentuloon. Nollatuntisopimus voi myös olla työsopimus, jossa on sovittu, että työntekijä tekee työtä tarvittaessa töihin kutsuttaessa.
Lainsäädännössä nollatuntisopimuksia nimitetään vaihtelevan työajan sopimuksiksi. Lain mukaan työnantaja ei saa omasta aloitteestaan solmia nollatuntisopimusta, jos työn tarve on todellisuudessa kiinteä. Työnantajan tulee myös antaa työntekijälle kirjallinen selvitys siitä, milloin ja miten paljon työvoiman tarve vaihtelee. Työntekijän aloitteesta tehdylle nollatuntisopimukselle ei ole rajoitteita.
Laki myös määrää työnantajan tarkastelemaan vähintään vuoden välein työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista. Jos tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoiman tarve osoittavat, että työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika olisi määriteltävissä korkeammaksi, työnantajan on kuukauden kuluessa tarkastelun suorittamisesta tarjottava työntekijälle sopimusta työaikaehdon muuttamisesta siten, että se vastaa tarkastelun tulosta. Työntekijän pyynnöstä työnantajan on esitettävä kirjallinen selvitys, jos se katsoo, ettei työvoiman tarve ole lisääntynyt eikä sopimuksen päivittämiseen ole aihetta.
Nollatuntisopimus ja sairastuminen
Jos työvuorolistaan on merkitty työvuoro ja nollatuntisopimuksella oleva työntekijä on tuolloin sairaana, on hänellä oikeus sairausajan palkkaan. Oikeus palkkaan on myös silloin, jos työvuoroa ei ole merkitty mutta siitä on muutoin sovittu. Palkkaa tulee maksaa myös silloin, jos muuten olosuhteisiin nähden voidaan pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut töissä.
Miten vuosiloma määräytyy?
Nollatuntisopimuksella oleva on oikeutettu vuosilomaan silloin, kun hän työskentelee kalenterikuukaudessa säännöllisesti vähintään 35 tuntia tai vähintään 14 päivänä. Myös nollasopimuslainen ansaitsee vuosilomalain mukaisesti kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomaa 2 arkipäivää, jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana alle vuoden. Lomaa kertyy 2,5 arkipäivää, jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden.
Jos työntekijä tekee työtä alle 14 päivää tai alle 35 tuntia kuussa, on työntekijä oikeutettu kahden arkipäivän vapaaseen kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa.
Edellä esiteltyjä kolmea sääntöä (35 tunnin sääntö, 14 päivän sääntö ja alle 14 päivän tai 35 tunnin sääntö) ei sovelleta rinnakkain. Nollasopimuslaisella sovellettava sääntö määräytyy työajan toteuman mukaan ja selviää siis vasta jälkikäteen. Jos toteuma on kaikkina lomanmääräytymisvuoden kuukausina vähintään 14 päivää, noudatetaan sitä sääntöä. Jos toteuma on yhtenäkin kuukautena alle 14 päivää, mutta yli 35 tuntia, noudatetaan 35 tunnin sääntöä. Jos toteuma on kaikkina kuukausina alle 35 tuntia, on työntekijä oikeutettu kahden arkipäivän vapaaseen kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa.
Vapaapäiviltä maksetaan lomakorvaus, jonka määrä on sidoksissa työntekijän ansioihin. Lomakorvaus on 9% tai 11,5% lomanmääräytymisvuoden palkasta. Oikeus lomakorvaukseen perustuu työsuhteen kestoon, ei työn määrään.
Irtisanominen ja työttömyysturva
Myös irtisanomisajalta kuuluu saada palkkaa nollatuntisopimuksella. Jos nollatuntisopimus irtisanotaan, tulee irtisanomisaikana tarjotun työn määrän vastata irtisanomista edeltäneiden 12 viikon työn määrän keskiarvoa. Muuten työnantajan on korvattava keskiarvon alituksesta aiheutuva ansionmenetys. Poikkeuksena tähän on tilanne, jossa työsuhde on kestänyt alle kuukauden ennen irtisanomista.
Jos nollatuntisopimus irtisanotaan työnantajan toimesta ja työntekijä jää työttömäksi, on hänellä mahdollisuus saada peruspäivärahaa tai ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tietyin ehdoin. Tärkein ehto on työssäoloehto, joka muodostuu kahdesta kriteeristä. Ensimmäiseksi, palkkatyössä on oltava vähintään 26 viikkoa työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. Toiseksi, työajan tulee olla ollut vähintään 18 tuntia viikossa.
Jos nollatuntisopimus irtisanotaan työntekijän toimesta, voidaan työntekijälle määrätä karenssi, jolloin hän ei ole oikeutettu työttömyysetuuksiin. Karenssi määrätään, mikäli työntekijä irtisanoutuu ilman pätevää syytä. Päteväksi syyksi kuitenkin katsotaan, jos työtä ei ole ollut tarjolla viimeisen 12 viikon aikana välittömästi ennen irtisanoutumista siten, että se voitaisiin lukea työntekijän työssäoloehtoon. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että työtä ei ole ollut viimeisen 12 viikon aikana yhdelläkään viikolla tarjolla vähintään 18 tuntia.
Eduskunnan päättämien työttömyysturvan muutosten myötä työssäoloehto tulee pitenemään nykyisestä 26 viikosta 12 kuukauteen. Lisäksi työssäoloehto alkaa kertyä kalenterikuukauden aikana maksetun palkkatulon perusteella. Työssäoloehtoa kertyy aina yksi kuukausi, jos kalenterikuukauden aikana maksettu palkkatulo on vähintään 930 euroa. Tarkastelujakso säilyy 28 kuukaudessa. Työssäoloehdon muutokset tulevat voimaan 2.9.2024.
Ota yhteyttä jos tarvitset avustusta työoikeudellisissa tilanteissa, joko työnantajana tai työntekijänä!