Riittääkö suullinen sopimus?

Suullinen sopimus on yhtä sitova kuin kirjallinen sopimus. On kuitenkin erittäin suositeltavaa sopia asioista aina kirjallisesti.

Yritystoiminnassa kaikesta sopiminen kirjallisesti voi käytännössä olla liian raskasta ja sopimuksia syntyy eri tavoin. Suullinen sopimus voi olla riittävä, jos on kyse yksinkertaisista toimista, joihin ei sisälly suuria taloudellisia riskejä. Kokemuksemme mukaan kuitenkin esimerkiksi kaikista työsuhteisiin liittyvistä ehdoista on aina syytä sopia kirjallisesti eikä vain suullisesti.

Sopimusvapaus

Suomessa vallitsee sopimusvapauden periaate. Se tarkoittaa, että jokaisella on oikeus päättää, kenen kanssa ja missä muodossa sopimuksia tekee sekä mikä on sopimusten sisältö.  Lainsäädännössä on joitakin poikkeuksia sopimusvapaudesta, esimerkiksi työoikeudessa ja kuluttajankaupassa, joilla halutaan suojella heikommassa asemassa olevaa työntekijää tai kuluttajaa. Lisäksi tietyt sopimukset ovat päteviä vain, jos ne ovat kirjallisia ja noudattavat lainsäädännön määräämiä muotovaatimuksia. Määrämuotoisia sopimuksia ovat esimerkiksi kiinteistön kauppakirja, testamentti ja avioehtosopimus.

Suullisen sopimuksen syntyminen

Suullisen sopimuksen voidaan katsoa syntyneeksi, kun toinen sopijaosapuoli tekee tarjouksen, jonka vastapuoli hyväksyy nimenomaisesti tai hiljaisesti.

Hiljaisesti syntynyt sopimus tarkoittaa sitä, että jokin toiminta käynnistyy tai jatkuu ilman että sopijaosapuoli on ilmaissut sitoumuksensa sopimukseen. Jos esimerkiksi yritys jatkaa kuukausimaksujen maksamista tavaran- tai palveluntoimittajalle sopimuskauden päätyttyä, yritys sitoutuu hiljaisesti uuteen sopimukseen. Tämä tietenkin edellyttää, että tavaran- tai palveluntoimittaja jatkaa toimittamista. Toisin sanoen menettely, jota molemmat sopijaosapuolet ovat noudattaneet ja jonka ovat hyväksyneet, synnyttää hiljaisen sopimuksen osapuolten välille.

Hallitse sopimusriskit – kaikki kirjallisesti

On suositeltavaa sopia asioista aina kirjallisesti, silmällä pitäen mahdollisia myöhempiä riitatilanteita tai oikeudenkäyntejä.

Sopimusneuvottelut voidaan toki käydä suullisesti, mutta sopimus on syytä vahvistaa kirjallisesti tai sopia, että kirjallinen sopimus sisältää kaikki sovitut asiat. Tällöin jos kirjallisesta sopimuksesta puuttuu jokin ehto, voidaan tulkita, etteivät sopijaosapuolet ole tarkoittaneet suullisesti sovittua ehtoa velvoittavaksi. Suullisesti keskustellut asiat menettävät siten merkityksensä.

Puhelimessa sovittuihin asioihin on hyvä pyytää sopijaosapuolten vahvistukset puhelun jälkeen esimerkiksi sähköpostitse. Suomen perustuslain mukaan oman viestinnän eli sellaisten puheluiden, joihin itse osallistuu, taltioiminen on sallittua.

Toisaalta, kaikki sopimusneuvotteluista kertynyt kirjallinen materiaali kuten muistiot ja sähköpostit voivat tarjota myöhemmin arvokasta tulkinta-apua ja näyttöä siitä, miksi kyseiseen sopimukseen on päädytty. Kaikki mahdollinen sopimuksen syntymiseen liittyvä kirjallinen materiaali on siis hyvä säilyttää tallessa.

Me autamme sinua sopimusneuvotteluissa, sopimusten laatimisessa ja tulkitsemisessa sekä jo syntyneissä sopimusriidoissa. Ota yhteyttä!