Toteutuvatko lapsen tapaamiset kuten on sovittu?

Lapsella on oikeus säännöllisesti tavata ja pitää yhteyttä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu (ns. etävanhempi).

Vanhempien eron jälkeisten keskinäisten välien ja riitaisuuksien ei tulisi antaa vaikuttaa lapsen tapaamisoikeuteen.

On hyvä muistaa, että tapaamisoikeus on nimenomaan lapsen oikeus. Lapsella tulee siten olla mahdollisuus, mutta ei velvollisuutta tavata myös sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu.

Tapaamisoikeus on kuitenkin myös tapaavan vanhemman oikeus. Vanhempien tulisi sopia miten etävanhempi ja lapsi tapaavat, jotta lapsen suhde myös etävanhempaan säilyisi tiiviinä.

Vanhemmat voivat yhteisymmärryksessä melko vapaasti sopia siitä, miten etävanhemman ja lapsen tapaamiset toteutuvat. Tällöin olisi kuitenkin suositeltavaa laatia sopimus, jossa on melko yksityiskohtaisesti sovittu muun muassa tapaamisten ajankohdat, tiheys ja kesto. Ylipäänsä mitä riitaisammat välit vanhemmilla on eron jälkeen, sitä tarkemmin tapaamisoikeudesta kannattaa sopia.

Vanhempien velvollisuus myötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen

Kummankin vanhemman tulee omalta osaltaan myötävaikuttaa siihen, että tapaamisoikeus toteutuu kuten on sovittu.

Esimerkiksi lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla ei ole oikeutta estää tapaamisia poistumalla kotoa lapsi mukanaan. Myöskin etävanhemman tulee luonnollisesti palauttaa lapsi viikonlopputapaamisen jälkeen sovitun mukaisesti. Kumpi vain sekä lähi- että etävanhempi voi rikkoa tapaamissopimusta.

Vanhempien erottua riidat voivat pahimmillaan kärjistyä tilanteeksi, jossa lapselta riistetään oikeus tavata ja pitää muutoin yhteyttä etävanhempaan.

Entä jos tapaamisoikeus ei toteudu sovitusti?

Tilanteeseen kannattaa puuttua mahdollisimman pian, jos lapsen tapaamisoikeus ei toteudu sovitusti esimerkiksi lähivanhemman jatkuvasti estäessä, peruuttaessa taikka siirtäessä tapaamiset.

Vanhempien kannattaa pyrkiä neuvottelemaan asia keskenään. Ei ole kenenkään edun mukaista, varsinkaan lapsen, että lapsen ja etävanhemman suhde heikkenee.

Pahimmassa tapauksessa voi olla kyse lapsen vieraannuttamisesta, jossa toinen vanhempi pyrkii tahallaan etäännyttämään lapsen toisesta vanhemmastaan. Tavoitteena saattaa tällöin olla jopa etävanhemman ja lapsen välisen suhteen lopullinen katkeaminen. Vieraannuttamiseen on aina puututtava, koska se on lapselle vahingollista henkistä väkivaltaa.

Mikäli esimerkiksi lähivanhempi edelleen rikkoo tapaamissopimusta, ei etävanhemmalle jää tilanteessa muuta vaihtoehtoa kuin viedä asia tuomioistuimeen ja vaatia tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa.  Käräjäoikeus voi määrätä uhkasakon, jonka lapsen kanssa asuva vanhempi voi joutua maksamaan, jos hän jatkossa estää tapaamiset.

Tuomioistuimessa asia pyritään ratkaisemaan ensijaisesti sovittelijan avulla, joka kuulee sekä vanhempia että lasta. Asiassa pyritään näin selvittämään, ovatko tapaamiset lapselle eduksi.

Autamme sinua kaikissa lapsiasioissa, ota rohkeasti yhteyttä!