Sopimusta rikottiin, mitä voin vaatia? Sopimussakko ja vahingonkorvaus

Huolellisesti laadituilla sopimusehdoilla voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä sopimusrikkomuksia. Ennakoiva sopimusriskien hallinta ei kuitenkaan täysin poista mahdollisuutta, että joku sopijaosapuolista syystä tai toisesta rikkoo sopimusta ja aiheuttaa sillä vahinkoa muille osapuolille.

Mitä sopimusrikkomuksesta seuraa, riippuu paljon rikkomuksen vakavuudesta. Yleensä seuraamuksena voi olla hinnanalennus, virheen korjaaminen, sopimussakko, vahingonkorvaus tai viivästyskorko. Sopimuksen purku tulee kyseeseen vain tilanteessa, jossa sopimusrikkomus on ollut olennainen.

Tässä artikkelissa käsitellään sopimussakkoa ja vahingonkorvausta.

Sopimussakko

Sopimussakko on etukäteen sopimuksessa sovittu summa, joka tulee maksettavaksi, jos sopijaosapuoli ei noudata sopimusta. Sopimussakkoa ei voi vaatia, jos siitä ei ole osapuolten kesken sopimuksessa sovittu.

Sopimussakko ei ole sidonnainen tosiasiassa aiheutuneeseen vahingon määrään. Vahingon määrää ei siis tarvitse selvittää eikä todistaa toiselle sopijaosapuolelle. Sopimussakon maksuvelvollisuuden syntymiseen riittää, että sopimusrikkomus on tapahtunut.

Toisaalta, sopimussakko ei korvaa vahingonkorvausta, ellei sopimuksessa ole nimenomaisesti niin sovittu. Jos vahingon määrä ylittää sopimussakon summan, voi toisella sopijaosapuolella olla mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta erotuksen osalta. Tämä ei kuitenkaan ole automaattista, joten on suositeltavaa kirjata asia sopimukseen erillisenä mainintana.

Sopimussakko on usein tehokas keino sitouttaa osapuolet sopimukseen ja vähentää sopimusriskejä. On kuitenkin tärkeää miettiä huolellisesti sakon määrää ja asettaa se oikean suuruiseksi. Sopimussakon määrästä voidaan lähtökohtaisesti sopia vapaasti mutta lain mukaan se ei saa kuitenkaan olla kohtuuton. Liian pieni sopimussakko ei toimi pelotteena suurelle yritykselle. Toisaalta, liian suuri sopimussakko voi olla pienelle yritykselle mahdoton maksaa.

Vahingonkorvaus

Sopimussakon ja vahingonkorvauksen erottaa se, että vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää, että vastapuolelle on aiheutunut vahinkoa sopimusrikkomuksen takia. Vahingonkorvaus määräytyy kärsityn vahingon perusteella ja siksi vahingon määrä tulee selvittää ja todistaa toiselle sopijaosapuolelle, toisin kuin sopimussakon tilanteessa. Korvattavaksi voi tulla henkilö- ja esinevahinkojen lisäksi taloudellinen vahinko.

Rahallisen vahingon määrän näyttäminen toteen saattaa joissain tapauksissa olla erittäin hankalaa, jos esimerkiksi kyseessä on salassapitovelvollisuuden tai kilpailukiellon rikkominen. Salassapidon osalta voi olla vaikeaa laskea tarkkaa summaa vuodettujen tietojen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä yrityksen liiketoiminnalle. Tällaisissa tilanteissa sopimussakko voi olla tehokas vaihtoehto, sillä se on kuin vakiomääräinen vahingonkorvaus.

Sopimussakon ja vahingonkorvauksen osalta on suositeltavaa sopia tarkentavia ehtoja. Sopimuksessa voidaan esimerkiksi määritellä, että sopimussakko määrittelee vahingonkorvauksen enimmäismäärän. Silloin vahingonkorvausvastuu rajoittuu sopimussakon määrään. Toisaalta, jos vahingonkorvauksen enimmäismäärää ei haluta määritellä, voi vahinkoa kärsinyt vaatia korvausta sopimussakon ylittävältä osalta. Sopimussakko voidaan myös sopia koskemaan vain tiettyjä sopimusehtoja.

Me autamme neuvottelemaan ja laatimaan tarpeitanne vastaavat sopimusehdot. Autamme myös jo syntyneissä sopimusriidoissa.