Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö netissä

Helsingin hovioikeus on antanut tänään tuomion asiassa, jossa toimistomme avusti osaa uhreista.

Asia koski törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ja jutussa oli yhteensä 43 uhria. Rikoskokonaisuuden 43 tunnistettua asianomistajaa olivat olleet tekohetkillä 8-14-vuotiaita. Epäillyt teot ovat tapahtuneet vuosina 2017 – 2019.

Hovioikeus muutti syyksilukemista ja tuomitsi vastaajan törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä myös niistä syytekohdista, joita käräjäoikeus ei syyksilukenut.

Tuomion pituus ei muuttunut hovioikeudessa. Käräjäoikeuden määräämä rangaistus 4 vuotta 3 kuukautta vankeutta pysyy voimassa. Tuomiosta voi vielä valittaa korkeimpaan oikeuteen.

Hovioikeus arvioi seksuaalirikoksia välillistä tekemistä koskevan säännöksen näkökulmasta. Sukupuoliyhteys voi toteutua välillisenä tekemisenä, jossa välitön tekijä ei aiheuttanut muita vaarantavaa tai loukkaavaa rikosta, vaan kärsi itse vahinkoa välillisen tekijän yllytyksen johdosta. Asianomistajat olivat olleet suurelta osin 10–12 vuotiaita. He eivät ikäänsä nähden olleet voineet antaa pätevää suostumusta hyväksikäyttöön, koska heillä ei ollut ollut sellaista kykyä tai tahtoa ja koska he olivat olleet vastaajan määräysvallassa.

Hovioikeus katsoi, että ennakkopäätöksessä KKO 2018:70 lausutun perusteella ei voida argumentoida sen tulkinnan puolesta tai vastaan, voiko sukupuoliyhteys ylipäätään toteutua välillisenä tekemisenä uhrin itsensä ollessa välitön tekijä.

Hovioikeuden mukaan välillistä tekemistä koskevan säännöksen soveltamista voidaan puoltaa myös silloin, kun lapsi vapaaehtoisesti, mutta tekijän taivuttamana esimerkiksi kehotuksin tai neuvoin yllyttämällä, työntää esineen sukupuolielimeensä. Koska lapsella ei ole täyttä kykyä määrätä elämästään, tilanne jossain määrin rinnastuu siihen, että aikuinen uhri toimii pakotettuna vastoin tahtoaan. Internetin välityksellä tapahtuvassa teossa tekijän kohtuudella ennakoitavissa ei kuitenkaan voida pitää sellaista rikoslain tulkintaa, jonka mukaan rikoksentekijä on tällöin sukupuoliyhteydessä lapsen kanssa.

Hovioikeus totesi, että vastaaja on toiminut suunnitelmallisesti tallentaessaan ja siirtäessään kuvaamansa videot tietokoneelleen. Myös vastaajan syyksiluettujen samankaltaisten rikosten suuri lukumäärä, niiden samankaltainen tekotapa ja muut tekoja yhdistävät piirteet sekä rikollisen toiminnan pitkä kokonaiskesto puoltavat selvästi johtopäätöstä, että hänellä on ollut määrätietoinen pyrkimys juuri valituksessa kyseessä olevien rikosten tekemiseen. Lisäksi vastaaja on suhtautunut piittaamattomasti lasten selvästi suojaikärajan alittavaan ikään ja näille rikoksista aiheutuviin vahinkoihin. Nämä seikat puoltavat rikosten katsomista kokonaisuutena arvostellen törkeiksi.

Edellä lausutun perusteella hovioikeus katsoo, että vastaajalle syyksiluettuja rikoksia valituksessa kyseessä olevissa kohdissa on pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeinä.

Syyttäjällä ei ole ollut huomautettavaa puolustajan tai oikeudenkäyntiavustajien laskuista ja oikeudenkäyntiavustajien laskut maksetaan vaaditun mukaisina.

Jurinet ei julkaise tuomitun nimeä, vaikka se ei ole salassa pidettävää tietoa.

Tuomiosta on saatavilla julkinen versio.