Työnantaja: Yt-neuvotteluiden laiminlyönti voi tulla kalliiksi

Yhteistoimintaneuvotteluiden laiminlyönti antaa irtisanotuille, lomautetuille ja osa-aikaistetuille työntekijöille oikeuden vaatia hyvitystä. Hyvityksen määrä on enintään 30.000 € työntekijää kohden.

Tämä artikkeli käsittelee pelkästään vähennystoimenpiteiden harkitsemisesta johtuvia yhteistoimintaneuvotteluita.

Pitääkö yhteistoimintaneuvottelut järjestää?

Yhteistoimintaneuvottelut tulee käydä ennen työntekijöiden lomauttamista, irtisanomista tai osa-aikaistamista (yhdessä ”Vähennystoimenpiteet”), jos palveluksessasi on vähintään 20 työntekijää.

Neuvotteluissa tulee tosiasiassa neuvotella toimenpiteistä, päätöksiä ei siis saa tehdä etukäteen ja jättää käsittelemättä työntekijöiden neuvotteluissa esittämiä ehdotuksia.

Neuvotteluiden kesto

Neuvottelut voivat olla lyhyet tai pitkät. Neuvotteluissa tulee pitää tilanteeseen nähden tarpeellinen määrä kokouksia, kokousten määrää ei ole säännelty laissa.

Lyhyt neuvottelu prosessina

1. Työnantaja antaa esityksen yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämiseksi. Tämän jälkeen

2. 5 päivän kuluttua yhteistoimintaneuvottelut voidaan aloittaa ensimmäisellä kokouksella.

3. 14 päivän jälkeen voidaan pitää neuvotteluiden loppukokous.

4. Työnantaja tekee selvityksen harkittavista päätöksistä kohtuullisen ajan kuluessa loppukokouksesta.

Pitkä neuvottelu prosessina

1. Työnantaja antaa esityksen yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämiseksi.

2. 5 päivän kuluttua yhteistoimintaneuvottelut voidaan aloittaa ensimmäisellä kokouksella.

3. 6 viikon jälkeen voidaan pitää neuvotteluiden loppukokous.

4. Työnantaja tekee selvityksen harkittavista päätöksistä kohtuullisen ajan kuluessa loppukokouksesta.

Miten tiedät, pidetäänkö neuvottelut lyhyellä vai pitkällä kaavalla?

Neuvottelut voidaan pitää lyhyellä kaavalla, jos:

1. Työntekijöitä on säännölliseesti vähintään 20 mutta alle 30, tai

2. vähennystoimenpiteet kohdistuvat alle kymmeneen työntekijään taikka enintään 90 päivää kestävät lomauttamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään.

Neuvottelut tulee pitää pitkällä kaavalla, jos:

1. Työntekijöitä on säännölliseesti vähintään 30, tai

2. vähennystoimenpiteet kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään taikka enintään 90 päivää kestävät lomauttamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään.

Annettavat tiedot

Työnantajan tulee antaa työntekijöille tai heidän edustajilleen seuraavat käytettävissä olevat tiedot:

1) Aiottujen toimenpiteiden perusteet.

2) Alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten määrästä;

3) Selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät; sekä

4) Arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset pannaan toimeen.

Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot on liitettävä neuvotteluesitykseen. Työnantajan neuvotteluesityksen jälkeen saamat tiedot voidaan antaa viimeistään yhteistoimintaneuvottelut käynnistävässä neuvottelussa.

Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet

Työnantajan tulee esittää toimintasuunnitelma yhteistoimintaneuvotteluiden alussa, jos sen tarkoituksena on irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää. Jos irtisanomiset koskevat alle kymmentä työntekijää, tulee työnantajan esittää toimintaperiaatteet toimintasuunnitelman sijaan.

Toimintasuunnitelmasta ja -periaatteista löydät lisätietoa yhteistoimintalain 49 §:stä.

Ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle

Työnantajan tulee toimittaa neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot kirjallisesti myös työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yhteistoimintaneuvotteluiden alkaessa.

Poikkeussäännös

Poikkeustilanteissa työnantaja voi kuitenkin lykätä neuvotteluita. Tällaisen lykkäyksen edellytyksenä on se, että yhteistoimintaneuvottelut estyvät yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavien erityisen painavien syiden johdosta. Aiheutuvan haitan tulee olla objektiivisesti arvioiden merkittävää ja syiden pitää olla ennalta-arvaamattomia.

Säännös on tulkinnanvarainen eikä hallituksen esityksessä taikka oikeuskäytännössä löydy konkreettista tulkinta-apua sille, milloin poikkeussäännöstä voidaan soveltaa.

Koronaviruksen aiheuttama haitta saattaa aiheuttaa tällaisen syyn. Poikkeussäännös voisi ainakin tulla sovellettavaksi, jos yrityksen toiminta kielletään ja yhteistoimintaneuvotteluiden käyminen ennen lomautuksia johtaisi yrityksen maksukyvyttömyyteen.

Tarvitsetko apua yhteistoimintaneuvotteluissa?