Kuukauden kysymys: Voinko kieltäytyä ylitöistä?

Voinko kieltäytyä ylitöistä?

Ylityön tekeminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja ylityön teettämiseen tarvitaan aina työntekijän suostumus kutakin kertaa varten erikseen. Työntekijä voi antaa suostumuksensa määrätyksi lyhyeksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyn kannalta tarpeen. Työntekijä voi antaa suostumuksensa myös hiljaisesti, esimerkiksi ryhtymällä suorittamaan työtä normaalin työajan päätyttyä.

Työntekijältä ei siis voi edellyttää ylityön tekemistä eikä hän voi itse työsopimuksella sitoutua tekemään ylityötä. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä ylityön tekemisestä, ellei ylitöiden tekeminen ole erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä.

Virkamies tai viranhaltija ei voi kieltäytyä ylitöistä, jos se on työn luonteen ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä. Esimerkiksi kesken oleva pelastustehtävä voidaan katsoa erittäin pakottavaksi syyksi mutta taloudellisten resurssien niukkuutta ei katsota sellaiseksi. Työnantaja päättää milloin erittäin pakottava syy on olemassa. Virkamiehen tai viranhaltijan mahdollisuudet kieltäytyä ylitöistä ovat siis käytännössä rajoitetut.

Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta. Ylityön tekeminen ilman erillistä määräystä voi perustua ylityön välttämättömyyteen, eli ylityönä pidetään sellaista työtä, jonka loppuun saattaminen edellyttää normaalin työajan ylittämistä. Silloin edellytyksenä on, että työnantaja on edellyttänyt työn tekemistä ja ollut tietoinen siitä, ettei työtä voida suorittaa sovitun työajan puitteissa.

Ylityö on työtä, joka ylittää työaikalain mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän (yli 8 tuntia vuorokaudessa tai yli 40 tuntia viikossa).

Ylitöitä saa lain mukaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden aikana tai 250 tuntia vuoden aikana. Työehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia määräyksiä. Ylityötunneilta työntekijällä on oikeus saada erillinen ylityökorvaus.